Lapsioikeus

Lapsen huolto voidaan uskoa molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain periaatteena on yhteishuollon ensisijaisuus silloinkin, kun vanhemmat asuvat erillään. Huoltajat päättävät tuolloin lähtökohtaisesti yhdessä lapsen asuinpaikasta, kansalaisuudesta, nimestä, uskonnosta, terveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulunkäynnistä, passista ym. lapsen asioista.

Rajoitetusta yhteishuollosta on kyse, mikäli tuomioistuin päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta, jolloin toinen vanhempi voi yksin päättää tietyistä yksilöidyistä asioista taikka huoltajien yhteisen päätöksenteon piiriin jätetään vain tietyt asiat, muun päätösvallan jäädessä toiselle huoltajalle.

Jossain tilanteissa yksinhuoltajuus on kaikesta huolimatta lapsen edun mukainen ratkaisu. Näin voi olla erityisesti silloin, mikäli esimerkiksi päihteiden väärinkäyttö tai mielenterveysongelmat aiheuttavat vakavia puutteita toisen vanhemman kykyyn toimia huoltajana taikka vanhempien välinen konflikti on niin syvä, ettei mitään keskusteluyhteyttä lapsen asioissa ole saavutettavissa.  

Sille vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja, voidaan vahvistaa tiedonsaantioikeus lapsen asioita koskien.

Oheishuoltajuus

Oheishuolto on kyseessä, kun tuomioistuin päättää uskoa lapsen huollon vanhemman tai vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Oheishuoltajuutta haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta. 

Oheishuoltajuutta voidaan hakea esimerkiksi niissä tilanteissa, kun lapsen lähihuoltaja on uudessa avio- tai avoliitossa, ja oheishuoltajaksi haetaan uuttaa puolisoa. Samaa sukupuolta oleva pari voi myös hakea parisuhteen toista osapuolta lapsen oheishuoltajaksi.

Lapsen asuminen

Erotilanteessa joudutaan ratkaisemaan, kumman vanhempansa kanssa lapsi asuu. Myös vuoroasuminen on mahdollista. Kaikissa lapsia koskevissa asioissa ratkaisuperusteena on lapsen etu. Asumisratkaisua harkittaessa tulee ottaa huomioon mm. se, millä tavoin lapsen arjen asiat jatkossa parhaiten järjestyvät. Lapsen asumista ratkaistaessa painoarvoa on myös sillä, kumpi vanhemmista pystyy paremmin myötävaikuttamaan lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Oikeus on vahva ja vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa on mahdollista, että tapaamisoikeutta ei vahvisteta. Varsinkin riitaisessa tilanteessa lapsen tapaamisoikeuden yksityiskohdista on syytä sopia täsmällisesti. Säännöllisten viikkotapaamisten lisäksi sovitaan yleensä erikseen ainakin pyhä- ja loma-aikojen luonapidosta. Poikkeustapauksissa on mahdollista sopia tai määrätä tuetut vaihdot, tuetut tai valvotut tapaamiset, mutta nämä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Lapsen elatus 

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyvyt lasketaan oikeusministeriön antamat ohjeet huomioiden. Avustamme tarvittaessa riitaisissa elatusapuasioissa.